AKAVA:n puheenjohtaja Sture Fjäder ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly toivat Uutispäivä Demarissa 17.1. esiin huolensa presidenttiehdokas Sauli Niinistön käsityksestä parlamentarismista. Niinistö on ilmoittanut pitävänsä niin tärkeänä presidentin ja hallituksen yhteydenpitoa että se vaatisi tapaamisia Mäntyniemessä viikoittain! Ei Kekkonenkaan sentään joka viikko hoviaan saunottanut.

Ehdokas Niinistön nettisivuilla on luettavissa satamäärin Suomen kaikkein suurituloisimpiin kuuluvien optiomiljonäärien, elinkeinoelämän johtajien ja vuorineuvosten tukijalistaa sekä kunkin Niinistön kampanjaan lahjoittamat summat. 5 000 – 10 000 euroa/henkilö on useimmin ilmoitettu määrä. Kuuden vuoden aikana nämäkin lahjoittajat tulisivat varmaan saamaan kutsun Mäntyniemeen.

Tätä lahjoittajalistaa ällistellessämme me tavalliset palkansaajat ja eläkeläiset eli veronmaksajat saamme heittää hyvästit tuloerojen pienentämisen ja työelämän oikeudenmukaisen kehittämisen pyrkimyksille.

Nämä Niinistön tukijalistalle ilmoittautuneet suomalaisittain upporikkaat ihmiset saavat tililleen muutamassa päivässä saman verran kuin mitä minä ahkerana, pätevänä työntekijänä olen ansainnut koko vuoden aikana.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ovat presidentin tärkeimpiä tehtäväkokonaisuuksia. Arvojohtajuus ja asenneilmasto heijastuvat tietenkin presidentin kaikessa toiminnassa ja sitä kuvastavat heidän lähimmät kannattajansa. Tältä Niinistön kannattaja- ja rahoittajalistalta ei voi uskoa löytävänsä sellaisia henkilöitä tai ryhmiä, joita tavallisen pieni- ja keskituloisten elämisen edellytykset kiinnostavat euron tai edes sentin vertaa.

Yhdessä asiassa minä näiden eliitin ihmisten kanssa olen samalla viivalla, nimittäin meillä jokaisella on presidentin vaaleissa vain yksi ääni.

Tätä oikeutta käyttäessäni luotan siihen että Paavo Lipponen ehdokkaista kaikkein kokeneimpana pystyy ottamaan huomioon koko maan edun ja sen erilaiset kansalaiset niin kuin on pystynyt nykyinen presidentti Tarja Halonen ja hänen edeltäjänsä.

Leena Levonperä