Lohjan Sos.dem. Kunnallisjärjestö ry

Merkittävä piirre presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella oli avoimen Suomen voitto Paavo Väyrysen ja Timo Soinin yhteisen kannatuksen jäätyä runsaaseen neljännekseen annetuista äänistä. Paavo Lipponen hävisi vaalit, mutta hänen korostamansa asiat, kansainvälisyys sekä tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, eivät. Hän tunnusti reilusti häviönsä heti …

Kun Paavo Lipponen totesi YLE:n torstaisessa vaalitentissä, että hänen pääministeriaikanaan Suomi asemoitiin länteen, hän sanoi jotain hyvin olennaista. Suomen ulkopolitiikan pitkä linja on ollut maamme aseman vahvistaminen ja varmistaminen demokratialle ja ihmisoikeuksille rakentuvissa yhteisöissä. Se on ollut myös suomalaisen sosialidemokratian …

AKAVA:n puheenjohtaja Sture Fjäder ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly toivat Uutispäivä Demarissa 17.1. esiin huolensa presidenttiehdokas Sauli Niinistön käsityksestä parlamentarismista. Niinistö on ilmoittanut pitävänsä niin tärkeänä presidentin ja hallituksen yhteydenpitoa että se vaatisi tapaamisia Mäntyniemessä viikoittain! Ei Kekkonenkaan sentään joka …

Suomalaiset ovat jälleen kerran astelemassa vaaliuurnille kuuden vuoden välein järjestettävissä tasavallan presidentin vaaleissa.  Vaaleissa toimiminen on suomalaisille hyvin tuttua puuhaa.  Vaaleja pukkaa lähes tulkoon joka vuosi.  On kunnallisvaaleja, seurakuntavaaleja, eduskuntavaaleja … Kysymys on lähtökohtaisesti valintojen tekemisestä niin kuin nyt näissäkin …

Äänestäjien päätöksenteko perustuu erilaisille näkökohdille. Minun valintani perustuu lähinnä järkeilyyn. Mietin, mikä on keskeisintä. Lähtökohdan pitää olla presidentin tärkein tehtävä, ulkopolitiikan johtaminen. Arvioin ehdokkaiden osaamista ja kokemusta. Tässä päättelyssä Paavo Lipponen on selvästi edellä muita ehdokkaita. Arvioin myös ehdokkaiden arvomaailmaa. …

Presidentin vaaleissa valitaan ennen kaikkea ulkopolitiikan johtajaa, mutta vaaleilla on myös vahva sisäpoliittinen merkitys. Maallemme haetaan selvää arvojohtajaa, jonka mielipiteillä ja kannanotoilla on merkitystä. Arvojohtajan on ymmärrettävä oikeudenmukaisuuden ja suvaitsevuuden merkitys. Onko kukaan ehdokkaista täydellinen tehtävään? Kaikilla meillä, kuten myös …

Tasavallan presidentin valitsivat vielä 1982 vaaleissa 301 (aikaisemmin 300) valitsijamiestä nykyisestä suorasta kansanvaalista poiketen. Allekirjoittanut valittiin yhdeksi 144:stä Mauno Koiviston valitsijamiehestä. Koivisto oli pitkään ollut ylivoimainen ennakkosuosikki. Valitsijamiesten suorittamassa vaalissa Mauno Koivisto sai ensimmäisellä kierroksella 145 ääntä. Toisella kierroksella myös …

Suomalaiset ovat valitsemassa isänmaalle uutta Tasavallan Presidenttiä seuraavaksi kuusivuotiskaudeksi.  Presidentin status on ollut suomalaisessa yhteiskunnassa, sen alusta alkaen, erittäin vahva ja vaikutusvaltainen.  Tasavallan Presidentin merkitys kansakunnan koossapitävänä voimana ja kansainvälisten suhteiden suvereenina hoitajana kulminoitui Urho Kekkosen aikana.  Silloin Suomessa kaikista …

Suomi tarvitsee presidentiksi valtiomiehen, joka tukee maamme mukanaoloa täysipainoisesti kansainvälisessä yhteistyössä, Euroopan unionissa ja eurossa vaikuttamassa ja huolehtimassa omista eduistamme. Suomelle ei ole eduksi kaipailla myyttipresidenttiä, jonka myötä parlamentaarinen demokratia on vaarassa menettää arvostustaan. Kun valitsemme Paavo Lipposen, valitsemme valtiomiehen. …